Aorttastenoosi on yleinen, heikentävä sairaus, joka vaikuttaa vakavasti elinajanodotteeseen oireiden kehityttyä1

Monia potilaita ei tästä huolimatta diagnosoida tai ohjata pikaisesti hoitoon diagnoosin jälkeen. Lue lisää saadaksesi lisätietoa aorttastenoosin demografiasta ja vaikutuksista sekä  tärkeästä roolistasi sen löytämisessä, diagnosoinnissa ja hoidossa.

Aorttastenoosiin sairastuu yksi kahdeksasta yli 75-vuotiaasta2

Aorttastenoosi on iäkkäiden ihmisten yleisin toimenpiteeseen johtava sydänläppäsairaus sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa, ja sen esiintyvyys lisääntyy jatkuvasti ikääntyvästä väestöstä johtuen.3

Aorttastenoosin esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja se on huomattavasti suurempi vanhemmassa väestössä (alkaen 65-vuotiaista). Epidemiologiset tutkimukset paljastavat, että yli 75-vuotiailla potilailla aorttastenoosin esiintyvyys nousee yhteen kahdeksasta.2

Aorttastenoosi rajoittaa usein normaaleja arkiaskareita4

Potilaille, joilla on vaikea aorttastenoosi, kehittyy usein normaaleja arkiaskareita rajoittavia oireita.4 Monet potilaat voivat kuitenkin aluksi vaikuttaa oireettomilta, sillä he mukauttavat elämäntapaansa vähentääkseen oireiden vaikutuksia. Piilevät oireet saadaan esiin rasituskokeella jopa 37 %:lla vaikeaa aorttastenoosia sairastavista potilaista.5

Potilaat eivät välttämättä kerro oireistaan

Aorttastenoosin hoidon ensimmäinen askel on sen löytäminen. Monet potilaat eivät välttämättä itse kerro oireistaan, koska he ovat tottuneet kompensoimaan niitä. Onko potilaasi kärsinyt tietyistä oireista, kuten hengenahdistuksesta, sydämestä johtuvasta pyörtymisestä tai rasitusrintakivusta? Tarkat kysymykset ja keskustelu potilaasi kanssa voi antaa ratkaisevia vihjeitä aorttastenoosin löytämiseksi.

Vaikeaa aorttastenoosia sairastavien potilaiden elinajanodote on selkeästi lyhentynyt, jos sairaus jätetään hoitamatta1

Vaikka potilaat voivat elää oireettoman aorttastenoosin kanssa useita vuosia, sairauden oireiden kehityttyä ja ilmettyä hoidontarpeesta tulee kiireellistä.

Kun aiemmin kuvaillut oireet kehittyvät, niillä on vakava vaikutus potilaan elinajanodotteeseen.1 Vaikeaa aorttastenoosia sairastavien potilaiden selviytymisprosentti ilman aorttaläpän vaihtamista on 50 % kahden vuoden kuluttua ja 20 % viiden vuoden kuluttua oireiden alkamisesta.6

Vaikka hoito voi edistää selviytymistä, useimmat vaikeaa aorttastenoosia sairastavat potilaat eivät saa hoitoa4, 7-12

Vaikka ennuste on huono hoitamattomilla vaikeaa oireista aorttastenoosia sairastavilla potilailla  ja vaikka sairaus vaikuttaa huomattavasti elämänlaatuun, suuri osa potilaista ei saa hoitoa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet tämän, vihjaten, että ainakin 40 % tai jopa 60 % potilaista ei saa uutta aorttaläppää.4, 7-12 Monet hoitamattomat vaikeaa aorttastenoosia sairastavat potilaat voisivat hyötyä myös aorttaläpän vaihtamisesta seuraavasta elämänlaadun ja elinajanodotteen paranemisesta.13

Yleislääkäreillä on tärkeä rooli potilaiden ohjaamisessa luoksesi diagnoosia varten – auta heitä ymmärtämään, milloin heidän täytyy kuunnella, epäillä ja ohjata potilas eteenpäin.

 

 

Edwards Lifesciences on kehittänyt erityisesti yleislääkäreille tarkoitettuja oppaita resursseja aorttastenoosin diagnoosin tukemiseksi

www.listentotheheart.co.uk